Valumajälkiä lainatuilla sivuilla

Tänään.

Päätin syödä mansikoita, vaikka se tietäisi kaupungin laidalta toiselle vievää pyöräretkuetta.

Pyöräilin itsekseni maanisesti hekotellen läpi ukkosmyrskyävän keskustan.

Valuin sadetta kirjaston kirjoille.

Katselin salamaniskuja serkkuni valkeaan keittiönpöytään nojaten.

Uin merihirviöitä pursuavassa lammessa synkkiä ennustuksia latelevan ystäväni kanssa.

Päätin, että tästä on nyt tultava jotain.

GUNTER REVOLUTION (siis hetki markkinaraolle)

Kaikki nappaavat tänäviikonloppuna ystävän tai kaksi käsikynkkään ja saapuvat seikkailemaan Cosvision-tapahtumaan Turun Logomolle. Sillä sieltä saa mukaansa tälläisen kylmäsydämisen pöntäreen. Tai kaksi. Kunhan vähän antaa tippiä ahkeralle ompelutiimille (asianomainen sekä täyttäjätoverinsa Aino, jonka kokonaisvaltaista taiteellista loistoa voi ihailla vaikkapa täällä).

Just look for the Phil, 'kay!

Who Am I (part 2)

• Kesä 2013 oli oikein passeli arskasta nauttimiseen. Vaikkapa trampoliinilla, kuten kuvasta ei voi havainnoida.
• Kolme muuta otosta ovat samalta eeppiseltä pääkaupunkiviikonlopulta. Yksi sana: MUSE. Toinen sana: LIVENÄ. Ja vielä pari siitä kuinka hermojahellivän atmosfäärinen Suomenlinna onkaan.

• Kesän partsikirjallisuus koostui liki yksinoikeutetusti Les Miserablesista. Monsieur Myrielin ylitsepursuavasta hurskaudesta ja hyvyydestä. Ikuisuudesta, joka kesti päästä Mariukseen. Loppumattomasta Waterloon taistelusta. Saati niistä lukutunneista, joiden takana Enjolras piili.
• Kallon auringonlaskut kutsuivat kerran jos toisenkin. Tässäpä vielä piknikhengellä.
• Marssimme Nooran kanssa Porin ensimmäisessä Pride-kulkueessa puhkuen pyhää barrikadihenkeä.
• Saatoimme viestijäporukalla ihan noin ohimennen käväistä Lontoossa. Ja nähdä Les Miserablesin West Endillä. Sekä pyörähtää Harry Potter -studiokierroksella. Mutta tästä kaikkeudesta lisää myöhempinä pyhinä. 

• Cosplay on perinteisesti juurikin se harrastus, jonka 23-vuotiaana kokee tarvetta aloittaa. Syystä tästä yksi elämäni hienoimmista viikonlopuista kului Fanfestissä AmazingPhilinä (kumppanina tietysti karvahattukassialma-Danisnotonfire) palloillen ja Enjolraksena kansaa kapinalauluihin kiihottaen.
• Sarjassaan kymmenennet vuotuiset Halloween Pippalot vietettiin juhlallisesti henkemme edestä metsässä rämpien, hungergames-style. Kuvassa kuitenkin jo hieman siistityt elävät ja kuolleet.
• Viimeinen medianomivuosi pyörähti käyntiin koko koulu-uran visionäärisimmällä kurssilla. Siitä muistona (teko)taidehenkinen valokuva poikineen.  

• Musepäissäni värjäytin tukkani siniseksi. Koska miksipä ei.
• Taiteilimme crayoneilla. Lopputuloksena mm. tuskaa.
• Koulun halloweenpippaloissa edusti äärimmäisen mustavalkoinen joukko viestijöitä.
• Lesmispäissäni päätin juhlistaa syntymääni Tampereen teatterin versiolla. Itkin. Paljon.

(bonuskuva 1: vuoden 2013 THE kuva <3)

(bonuskuva 2: uskollinen Courfeyrac ja salarakas Grantaire seuranani barrikadeilla)

Tässä vuoteni 2013. Toivottavasti se havainnollisti teille edes sälekaihdinten raon verran sitä, millainen oman elämänsä ikiteinihysteerikko tämän blogin takapiruna häärää.

Ystäväni, kohdatkaamme seuraavaksi siellä missä tuulet taittuvat keskenään. 

Who Am I? (part 1)

Voisin olla mysteerimies. Mutta olen siinä niin kovin huono. 

Siksipä haluan jakaa kanssanne kameraan tallentuneita hetkiä vuodelta 2013. Ehkäpä näin saatte jonkinlaisen lähtötason tolkun siitä millainen hemmo täällä alkaa elämäänsä teille tuputtamaan.

• Kaksi ensimmäistä otosta edustavat talvista reissua Timpereelle. Rakkaiden rasavillieni Eerikan ja Henkan kanssa pogoilimme Disco Ensembleä (30 ja risannen kerran, suunnilleen), päädyimme Pyynikin jään kestävyyteen ja vietimme noin ylipäänsä epäkoherentin viikonlopun.
• Vaikutin alkuvuoden punapäänä. Kuva napattu ennen Ikeaan lähtöä. Taitoihini lukeutui myöhemmin lipaston miehinen kasaan saattaminen.
• Pulkkailimme Yyterin sannoilla. Vallankumouslaulut kaikuivat haukatessamme hiekkaa milloin minkäkin loisteliaan letkaidean tuloksena.

• Perinteisen mökkijuhannuksen vietto piti sisällään ojaan ajon ja autiotalon. Ei muuta lisättävää.
• Euroviisut jättivät jälkeensä niin syvät sieluntuskat, että niitä oli pakko päästä purkamaan seinään. Tee elämästäsi hintsun valoisampi ja katsasta koko luova prosessi täältä näin.
• Vuoden eeppisin road trip vei possemme perstreenien luvattuun kaupunkiin, Jyväskylään, jossa kyynelehdimme Myrskyluodon Maijaa. Illan irkkubaarin tapahtumat jääköötkin sitten vain pienen piiriin riemuksi.
• Työharjoitteluni puitteissa istuksin päivät pitkät taidenäyttelyvahtina. Kuvan avaruushuoneen akustiikka toimi täydellisesti musikaalisävelmien täyspalkeistamiseen.

 

(Bonuskuvana joukko tunteen pauloissa kärvisteleviä cezareja, sillä mitä muuta ihminen voisi haluta?)

Start again with a brand new name

Onko blogin aloittaminen opinnäytetyön materiaaliksi se motivaatioista gloorisin? Tuskin, mutta tässä sitä nyt ollaan.

Terveppä terve. Hanna, 24 vuotta, medianomi opintojensa loppusuoralla. Hupaisaa tutustua. Tai ainakin hupaisaa kirjoittaa itsestään. Harvat valitut saattavat muistaa minut silkkana H:na We Sold Our Souls For A T-Shirt Slogan -blogista, jossa parahimman ystäväni E:n kanssa turinoimme elämistämme vuoden päivät. Nyt on aika kokeilla omien länkisäärteni kestävyyttä soolobloggarina. Peloittavaa, myönnän. E kun oli aina se taiteellisempi osapuoli. Mitä sitä ei ihminen valmistumisensa eteen tekisi?

Huolimatta opinnollisista taka-aatoksistani, on uuden blogin pystyyn pistäminen ollut jo pidempiaikainen, ihan omasta vapaasta hatusta tempaistu, mieliteko. Sanotaanko että laiska vain tarvitsi tuntuvan pakotteen painaakseen perseensä taas penkkiin. Mitä tältä blogilta sitten voi odottaa? Voi sen kun tietäisinkin. Huolimatta sammakkokuvioiseen vihkooni raapustamista suuntaviivoista, kaikki on mahdollista. Paitsi ruokakuvat. Ainakin hyvät ruokakuvat. Olen toivoton ottamaan ruokakuvia.

Ehkä lähinnä valehtelun välttämista on todeta tämän blogin koostuvan elämästä: kirjoista ikkunalaudalla, musiikista öisten pyöräretkien taustalla, junamatkoista kaun kadonneiden ystävien luo, loputtomasta rakkaudesta tätä kaikkea kohtaan.  

Kyllä. Näin on hyvä.